Eilen aamulla kahdeksan jälkeen töihin ajallessani tulin miettineeksi, että onkohan jo vähän valoisampi? Ei ainakaan ollut enää pilkkopimeetä. Tuntuu,että viimeiset kolme kuukautta on satanut aina vaan ja ollut ihan säkkipimeetä. Tai tekeekö se sentin lumikerros sen, että pimeys ei ole enää niin massiivinen? Luonto on antanut parastaan kyllä nyt eteläsuomessakin. Pakkanen on saanut kosteuden tiivistymään upeaksi härmeeksi. Viikolla kun heitin teini-ikäisen poikani kouluun, ihastelin kyläraittimme häkellyttävän upeaa talvista ulkonäköä ja kehotin poikanikin niin tekemään. Vastaukseksi sain: " Joo, joo... tää on nähty jo, kun ei tossa koulumatkalla voi muutakaan tehdä, kun ei voi puhelinta näpytellä, kun sormet jäätyy..." ja jatkoi luurin näpyttelyä auton takapenkillä.
Ei kuitenkaan ole vielä niin valoisaa, ettei meidän tarvitsisi pitää itseämme näkyvinä. Heijastin, se niin pieni ja halpa henkivakuutus pitäisi olla ihan jokaisella. Senpä takia taas kaivelin helmet kaapista ja taivuttelin muutaman heijastavan sudenkorennon.
Liimailin heijastavaa kangasta vastakkain, joten ei tarvi miettiä, mitenpäin sudenkorento lentelee. Heijastaa takuuvarmasti molemiin suuntiin. Sen lisäksi,että heijastin on tarpeellinen, se voi olla myös kaunis.
Vaikka virallisesti ei näistä heijastin termiä saakaan käyttää (koska ei ole EY-tyyppitarkastettu), niin hyvin kyllä heijastaa. Ja tuollaisia heijastavia juttuja ei ole koskaan liikaa, oli se sitten miten CE merkitty tai ei. Jalankulkijaheijastin ei ole mikään maailmankuulu väline vaan pääsääntöisesti tunnettu vain Pohjoismaissa. Miksiköhän? Kait kaikkialla on pimeää? Ja vain noin puolet suomalaisista käyttää heijastinta.
Valoisampaa kohti mennään joka päivä :-)
Kommentit