Löysin tässä ihan muutama päivä sitten aika osuvan kirjoituksen äidistä, joten ajattelin sen julkaista tässä äitienpäiväksi annettujen korttien ohessa. On jotenkin niin osuva...

Äidistä ei pääse ikinä eroon

Äiti on ihan urpo. Se on ärsyttävä, raivostuttava ja rasittava.
Ilman äitiä kaikki olisi paljon hauskempaa. Äiti mäkättää, uhkailee ja raivoaa.
... ... Tiskit, roskat ja sotkut on äidin elämän tärkein juttu.
On aika säälittävää, että sen tasapaino järkkyy, kun se näkee tavaran väärässä paikassa.
... ... Ilman äitiä, kukaan ei edes huomaisi, että koti on sikin sokin.

...Äiti on tiukkis. Se vahtii ja murehtii.
Ilman äitiä kaikilla olisi paljon rennompaa. Saisi bilettää ja olla kavereitten kanssa aamuun asti.
Äiti on naurettava sääntöfriikki. Se tuijottaa kelloa ja soittelee sikana perään.
Se jaksaa urputtaa kaikesta, mikä on nuorelle tärkeää.
Se yrittää tyhmänä uskotella, että kotiin kannattaa mennä ennen pimeäntuloa. Hei haloo! Ketä kiinnostaa?
Ilman äitiä kukaan ei edes muistaisi, että kotiintuloaikoja on keksitty.

 
Äiti on vanhanaikainen.Se ei ymmärrä nykymenosta mitään. Sen kannattaisi hankkia itselleen elämä.
Se pauhaa hulluna sellaisista vanhoista ja turhista asioista kuin käytöstavat, ruoka-ajat ja nukkumisen tärkeys.
Just joo. Ilman äitiä kenenkään ei tarvitsisi tehdä mitään, mistä ei itse tykkää.

Äiti näyttää vanhalta ja väsyneeltä. Sen kannattaisi vähän relata.
Ja sen vaattetkin on niin out. Samettihousut. Läskipohjakengät. Turkishattu. Ei sen kanssa voi julkisesti liikkua.
Nolottaa, jos tulee kavereita vastaan. Herää pahvi! Nyt on 2000-luku!

Äiti toistaa itseään. Sen jutut on välillä niin hyvää päivää, ettei mitään rajaa.
Vähän lohduttaa se, että kaikilla kavereilla on sama äitiongelma.
 
Äidit on punkkeja. Ne on aina iholla. Ne imee tolkuttomilla vaatimuksillaan lapsensa kuiviin.
Ei ihme, jos lapsilla menee välillä hermot.
 
No, ehkä joskus menee lapsillakin homma överiksi. Ei äidit ihan aina ole yksin syyllisiä kaikkeen.
On äiti toisaalta aika ihmeellinenkin. Se ajattelee aina ensin lastaan, vasta sitten itseään.
Se uhrautuu, unohtaa itsensä ja venyy ihme tekoihin lapsen vuoksi.
Varmaan kuolleenakin se vielä välittää, valvoo, vartioi ja tarkkailee.
Kai se pilvenreunallakin kiikaroi ja varmistelee, että kaikki on hyvin.
Äiti on aina äiti, elävänä tai kuolleena.

Äitiä ei tule hirveän usein mietittyä. Äiti on vaan äiti. Se on jotenkin niin selviö.
Nyt kun miettii, tulee jotenkin turvallinen olo, kun tajuaa, että äidistä ei pääse ikinä eroon.
 
Jotenkin niin osui itseeni koko kirjoitus, paitsi samettihousut, läskipohjakengät ja turkishattu.
Toivon, että omat lapseni näkevät myös itsessäni nuo kaksi viimeistä virkettä.
 
Äitienpäivänä on aina kovaa vilskettä joka suuntaan. Aamusta saa aina laittaa herätyksen soimaan, jotta ehtii kaikki mummit ja mammat käydä moikkaamassa.
 
Tässä mummolaan mennyt kortti
 
DSC04310%20%28640x480%29-normal.jpg
Mummolaan tehtiin myös uudet säännöt. Tämän ihanan taulun löysin jo talvella RTVstä tapetteja etsiessäni. Heti tiesin, että tämä kuuluu meidän mummolaan. Saa nähdä, tuleeko tämä johonkin julkiseen paikkaan vai joutaako komeron perälle DSC04315%20%28459x640%29-normal.jpg
Tällä kertaa tuli tehtyä monta äitienpäiväkorttia perinteisellä 3D tekniikalla. Tässä orvokkeja mummulle
DSC04313%20%28640x471%29-normal.jpg
 
Päivän päätteeksi ehdittiin viedä vielä yksi kortti
DSC04306%20%28474x640%29-normal.jpg