Tänä vuonna meillä kävi extrakiva joulupukki ja se toi meille matkalipun etelän lämpöön. Niinpä tuli viime viikko vietetty lämpimissä tunnelmissa Gran Ganarian Bahia Felizissä.

Ennen matkaa oli kuitenkin hoidettava matka tekemiset ajan tasalle. Nyt kun meitä kutojia alkaa olla perheessä enemmän kuin yksi, katoavat puikot mystisesti johonkin. Sitä kun ääneen valitin, niin isäntä lupasi ostaa myöhäisjoululahjaksi (vaikkei meillä ole tapana lahjoja ostella) mulle puikkosetin tai vaikka kaksi. Tätä ei tarvinnut kahta kertaa sanoa. Melkein siltä seisomalta marssisin Anjalinille ja mukaan lähtivät KnitPron parit puikkosetit.



Nyt mulla on oikein "ammattilais"puikot. Näillä kelpaa neuloa ja sopivat lentokoneeseenkin mukaan vietäväksi. Ja kukaan muu ei saa näitä käyttää :-)

Matkaan lähdettiin keskellä yötä ja hiukan vettä tikuhti. Lämmintä oli kuitenkin luvassa. Poikamme oli varustautunut toppasaappailla, kun kukaan ei hoksannut lähtökiireissä katsoa, mitä jalkaansa laittoi. No ei ainakaan tarvinnut palella.

Menolippu (ja valitettavasti paluukin) oli pukki hankkinut jo hyväksi todetulta Finnmatkoilta.


Matkaa oli hiukan vajaat 5000 km ja se taittui 6 tunnissa


Yläilmoissa oli pakkanen kohtalaisen kireää


Mutta lämpöä riitti heti lentokoneesta ulos päästyä.


Bahia Feliz oli ihan pieni lomakylä, jossa sijaitsi muutamia hotelleja ja pieni bazaarialue sekä muutamia ravintoloita. Aikaa tuli siis vietettyä runsaasti ihan loikoillen altaan reunalla


Paikka sijaitsi myös aivan meren rannalla, jossa tuuli ihan koko ajan, joka teki auringonpoltteesta petollisen. Aurinkorasvaa kului, mutta palovammoilta ei silti vältytty


Ranta oli paikoin kivikkoista, mutta kivet oliva hioutuneet ihanan pyöreiksi ja sileiksi


Muutama hassu simpukankuorikin löytyi


Laineet olivat usein melkoisia, mutta surffareita ei silti pahemmin näkynyt


Aika kului rattoisasti myös minigolfia pelaten


Hurjapäät kävivät kokeilemassa kovempaa menoa.


Esimakua saatiin tosin jo taksimatkalla


Ekakertalaisten kierrosnopeudet eivät päätä huimanneet


Majoitumme isoon Orquidea **** hotelliin. Hotellissa oli isot uima-altaat ja runsaasti aktiviteettejä. Punttisali jäi kokeilematta, kun olisi pitänyt olla vimpan päälle varusteet mukana. Zumbaa katseltiin aidan takaa, kun ei ihan uskallettu mukaan lähteä. Padelia pelattiin muutaman kerran. Se oli hauskaa. Peli on tenniksen ja squashin yhdistelmä ja sai nopeasti hien pintaan.

Pimeys tuli aikaisin ja illat olivat viileät. Ajantaju kyllä hävisi matkalla nopeasti. Eikä ollut niin väliäkään kellosta tai päivästä. Allasalueella oli iltaisin hiljaista


Espanjassa vietettiin vielä joulua ja viimeiset lahjat jaettiin loppiaisena. Joulukoristeet siivottiin aika pian loppiaisen jälkeen



Hotellilla oli valtava Betlehem -asetelma. Toivomuskaivoon sai esittää toiveita


Auringonlaskut olivat upeita





Ruoka oli hyvää ja sitä oli valtavasti. Jäätelö kannettiin väliaikoinakin kaksin käsin


Ja tietty syötiinkin samaan tahtiin


Hedelmiä oli tarjolla ihan koko ajan ja ne oli ihanan tuoreita


Suklaaputous oli kaikkien lasten suosikki, sekä vieressä oleva kermavaahtokone.


Dipatut hedelmät olivat meidänkin lasten suosikit


Kaffetta käytiin nauttimassa Las Palmasin ostosreissulla hiukan "paremman" näköisessä paikassa. Hintakin oli sen mukainen. Mutta Finnmatkojen alekupongilla sai 15% alennuksen, hehe.


Kallis kahvihetki ei harmittanut yhtään, kun ostosreissulla ei muuta tullutkaan ostettua. Ostettavaa olisi voinut löytyäkin, mutta ei jaksanut odottaa. Alemyynnit olivat alkaneet samana päivänä ja ne olivat saaneet paikallisetkin liikkeelle. Kaupoissa oli aivan älyttömät jonot, että ei viitsinyt parin puseron takia odottaa tuntitolkulla omaa vuoroa.

Kaikki hyvä loppu aikanaan. Miksiköhän? Ei auta kuin lähteä kotiin.


Matka oli yhtä pitkä kuin tullessaankin


Mikä maa, mikä valuutta? Ei mitään tietoa...


Auringonlasku oli kaunista myös yläilmoissa


Ihan vaan varmuuden vuoksi olin ottanut matkalle mukaan kolmet kutimet: parit villasukkatarpeet, joista yksissä pääsin ihan just alkuun


ja yksi, mitä nyt sattuu tulemaan



Ja kolmas jäi aloittamatta. Mutta pakko olla mukana, muuten alkaa ahdistamaan :-D

Paluu oli karua. Helsingissä -17 pakkasta. Joka ikinen päivä kotiin saavuttuani olen palellut enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä. Voisin kyllä viettää lämpimässä vaikka koko talven. Ehkä vielä joskus. Haaveita pitää olla.