Äiti on ihan urpo. Se on ärsyttävä, raivostuttava ja rasittava. Ilman äitiä kaikki olisi paljon hauskempaa. Äiti mäkättää, uhkailee ja raivoaa.
... ... Tiskit, roskat ja sotkut on äidin elämän tärkein juttu.
On aika säälittävää, että sen tasapaino järkkyy, kun se näkee tavaran väärässä pai...
kassa.
... ... Ilman äitiä, kukaan ei edes huomaisi, että koti on sikin sokin.

Äiti on tiukkis. Se vahtii ja murehtii.
Ilman äitiä kaikilla olisi paljon rennompaa. Saisi bilettää ja olla kavereitten kanssa aamuun asti.
Äiti on naurettava sääntöfriikki. Se tuijottaa kelloa ja soittelee sikana perään. Se jaksaa urputtaa kaikesta, mikä on nuorelle tärkeää.
Se yrittää tyhmänä uskotella, että kotiin kannattaa mennä ennen pimeäntuloa. Hei haloo! Ketä kiinnostaa?
Ilman äitiä kukaan ei edes muistaisi, että kotiintuloaikoja on keksitty.
Äiti on vanhanaikainen.Se ei ymmärrä nykymenosta mitään. Sen kannattaisi hankkia itselleen elämä. Se pauhaa hulluna sellaisista vanhoista ja turhista asioista kuin käytöstavat, ruoka-ajat ja nukkumisen tärkeys.
Just joo. Ilman äitiä kenenkään ei tarvitsisi tehdä mitään, mistä ei itse tykkää.

Äiti näyttää vanhalta ja väsyneeltä. Sen kannattaisi vähän relata.
Ja sen vaattetkin on niin out. Samettihousut. Läskipohjakengät. Turkishattu. Ei sen kanssa voi julkisesti liikkua. Nolottaa, jos tulee kavereita vastaan.
Herää pahvi! Nyt on 2000-luku!
Äiti toistaa itseään. Sen jutut on välillä niin hyvää päivää, ettei mitään rajaa. Vähän lohduttaa se, että kaikilla kavereilla on sama äitiongelma.
Äidit on punkkeja. Ne on aina iholla. Ne imee tolkuttomilla vaatimuksillaan lapsensa kuiviin. Ei ihme, jos lapsilla menee välillä hermot.
No, ehkä joskus menee lapsillakin homma överiksi. Ei äidit ihan aina ole yksin syyllisiä kaikkeen.
On äiti toisaalta aika ihmeellinenkin. Se ajattelee aina ensin lastaan, vasta sitten itseään. Se uhrautuu, unohtaa itsensä ja venyy ihme tekoihin lapsen vuoksi.
Varmaan kuolleenakin se vielä välittää, valvoo, vartioi ja tarkkailee. Kai se pilvenreunallakin kiikaroi ja varmistelee, että kaikki on hyvin. Äiti on aina äiti, elävänä tai kuolleena.

Äitiä ei tule hirveän usein mietittyä. Äiti on vaan äiti. Se on jotenkin niin selviö.
Nyt kun miettii, tulee jotenkin turvallinen olo, kun tajuaa, että äidistä ei pääse ikinä eroon. ♥
 

Facebookista tämän poimisin, kun tuntui niin kolahtavan omalle kohdalle.

Meillä ei juuri koskaan osteta lahjoja aikuisille, mutta nyt ostin äidille siis ihan itselleni kauan himoitun lahjuksen äitienpäiväksi. Tässä se nyt on

DSC03115%20%28640x480%29-normal.jpg

Siis nuo kynät. Jotenkin olen nyt innostunut noista leimakuvien värittelyistä ja täytyyhän siihen kunnon vehkeet olla, että voi saada aloittelijanakin kunnon jälkeä aikaiseksi. Eiks joo? No mukaan tarttui samaan pakettiin hiukan muutakin tarpeellista. Eikä tarvitse yhtään harmitella tuota hintaa, joka oli kolminumeroinen, koska sehän on lahja ja lahjahepan suuhun ei ole katsomista. Hyvää äitienpäivää itselleni. Ai nyt onkin vasta vappu? Ei se haittaa. Äitienpäivä on jo ensi viikolla. Mutta olen siis selvästi ollut niin kiltti ja reipas (etenkin tän postauksen alkukirjoituksen mukaan), että sain lahjani etukäteen :-D

Äitienpäivä kortit odottavat vielä syntymistä. Pitää odottaa sitä viime hetkeä. Silloin tulee parhaat ideat.