Runsaan viikon aikana on tapahtunut monta ihan eka kerta -juttua.

Ihan eka kerran tänä vuonna sain tulppaaneja lahjaksi (eivät olleet mieheltäni eikä kyllä keneltäkään muultakaan mieheltä).

DSC02972%20%28640x480%29-normal.jpg

Tuli niin keväinen fiilis :-)

Viime viikolla oli meidän "vauvan" synttärit. Ei kylläkään juhlittu ekaa kertaa niitä. Ja ihan ekan kerran (ja ehkä myös vikan) juhlat olivat tänä vuonna kaksi päiväiset. Ja kun kerran on pitkään tehnyt itse tarjoilut kaikkiin juhliin, niin tälläkin kertaa leivottavaa riitti. Pääleipurina toimii 13 v tyttöni.

Ihan ensin leivottiin rahkapiirakkaa ja tietty pääsiäisen henkeen sopivaksi. Itse tykkään rahkasta ja rusinoista, joten tämä oli niin mun juttu

DSC02962%20%28640x480%29-normal.jpg

Idea ja ohje tähän löytyivät Mitä tänään syötäisiin? -ohjelman nettisivulta.

Keksitkin oli pakko leipoa itse

DSC02965%20%28640x480%29-normal.jpg

Näyttävät ihan p***kakasoilta, mutta ulkonäkö pettää. Olivat iiihan hyviä. Ohje tähän napattu Kinuskikissalta.

Suolainen ei ole mun lempileivottava eikä etenkään hiivataikina. Tällä kertaa kuitenkin ylitin itseni

DSC02968%20%28640x480%29-normal.jpg

Kinkku-yrtti muffineita. Hyvää, helppoa ja nopeaa leivottavaa. Ohje helmikuun Pirkka -lehdestä.

Ja sitten The Kakku. Jalkapalloilijalle tietty jalkkis kakku.

DSC02964%20%28640x485%29-normal.jpg

Ihan eka kerran tein tällaisen. Ihan eka kerran (?) elämässäni laitoin synttärikakun väliin muuta kuin mansikkahilloa ja kermavaahtoa. Ihan eka kerran elämässäni käytin sokerimassaa. Melkein eka kerran tein muun kuin perinteisen pyöreän kakun. Teko oli yhtä haparointia. Vieläkin hämmästelen, että tästä tuli oikeasti pallon näköinen. Ihanan pyöreä. Väliin laitoin mansikkamoussea (sitähän laitetaan kaikissa kokkausohjelmissa?), johon sain innoituksen myöskin Kinuskikissalta. Eihän mulla tietty mitään vaniljakreemijauhetta ollut. Liivatella mentiin. En ymmärtänyt odottaa, että täyte hiukan jähmettyisi vaan lusikoin suoraan kakun väliin. Eihän siitä mitään kunnon kerrosta saanut, kun oli ihan lirua. Toisena täytevaihtoehtona käytin viime vuonna STM Markkinoinnin maustekutsuilta hankittua valkosuklaahyydykejauhetta. Kutsuilta tarttui mukaan monta muutakin kivaa pussia. Käyttövinkkejä kerrottiin paikan päällä, joka on saanut meikäläisen oikein innostumaan ostamisesta. Arvaa muistanko niitä enää? Noup! Ja sitten tulee ihmeteltyä, että mitä hyvää tästä voisi tehdä. Tuo valkosuklaamömmö oli hyvää. Jopa mieheni, joka ei ikinä syö mitään muuta kuin mansikkakakkua, kehui tätä hyväksi. Sokerimassan käsittely oli yllättävän helppoa. Sokerimassaakin löytyi ihan lähikaupasta. Joku meni kuitenkin pieleen, koska ennen tarjoilua sai lautasen reunalta pyyhkiä jotain märkää. Ihan kuin tuo sokerimassa olisi alkanut sulaamaan/hikoilemaan. Mutta ainakaan päältäpäin katsottuna ei näkynyt mitään vaurioita, pehmenemistä tmv.

Kynttilöitä ei ollut riittävästi kakkuun. 8 olisi tarvittu ja vain puolet löytyi, joten tyydyttiin ihan vaan yhteen. Eikä se sankaria haitannut millään tavalla

DSC02969%20%28640x480%29-normal.jpg

Ja sitten oli ihan pakko mennä villitykseen mukaan ja ihan eka kerran yritettiin leipoa kakkutikkareita. Tosiaan yritettiin. Ei ne tahtonut pysyä tikuissa

DSC02975%20%28640x480%29-normal.jpg

Luovuttaminen oli niiiiiiiin lähellä.Kuka on kuullut, että meikäläinen luovuttaa, kun jotain tahtoo? Siis periksi ei annettu. Luettiin ohje vielä toiseenkin kertaan. Pallerot piti laittaa ennen dippausta pakastimeen puoleksi tunniksi. Johan auttoi!

Trendiherkut valmistuivat sittenkin maisteltavaksi ohjeen mukaisena vaaleana versiona

DSC02976%20%28640x480%29-normal.jpg

Ja ihan itse kehitettynä tummana versiona

DSC02977%20%28640x626%29-normal.jpg

Tuo vaalea versio oli aivan liian makea. Itse tykkäsin tuosta tummasta. Lasten suihin hävisivät kaikki. Siis ihan syötäviä varmaan olivat. Silti en välttämättä usko tekeväni näitä enää. Jos haluat kokeilla niin ohjeen tähän löydät helmi-maaliskuun/2013 Leivotaan -lehdestä.

Pari viikkoa sitten satuin katsomaan brittien Leijonan luola -ohjelman. Siellä kaksi naista yrittivät saada rahoitusta leijonilta ammattimaisen kakkutikkaribisneksen pyörittämiseen. Tällainen kakkutikkari maksoi 2 puntaa kipaleelta. Hyväksi niitä leijonat kehuivat ja selvästi tuolla suuressa maailmassa nämä ovat isompikin hitti tällä hetkellä. Bisnesmiehet ja -nainen eivät kuitenkaan lähteneet rahoittamaan leidejä. Hurjasti nämä leidit näitä kuitenkin leipoivat ihan kotikeittiössä.

Ja olen mä tässä neulonutkin. Ihan eka kerran elämässäni neuloin sormikkaat. Ihan tällaisiin perussormikkaisiin ei tahtonut millään löytyä ohjetta tähän tarkoitukseen hankitulle langalle. Eka kerran yrittäessään on kivaa päästä helpolla. Ohje tähän löytyi Novitan sivuilta. Näyttävät ihan hervottoman kokoiselta, mutta ovat juuri passelit mun "siroon" käteen :)

DSC02988%20%28640x480%29-normal.jpg

Ja kyllähän nuo näyttääkin ihan ekakertalaisen tekeleiltä. Valtavat tuuletusreiät tuossa sormien aloituskohdissa.

DSC02994%20%28640x480%29-normal.jpg

En silti luovuttanut tässäkään projektissa, joten valmista tuli ja juuri sellaiset kuin olin alunperin ajatellutkin. Ihan ekan kerran (tuskin jää viimeiseksi) elämässäni neuloin peukalokiilan. Ja räpylät istuu käteen kuin valetut.

DSC02996%20%28640x480%29-normal.jpg

Ja tuuletusreiätkin sain tukittua silmukoimalla :-)

DSC02998%20%28640x480%29-normal.jpg

Lankana minulla tässä projektissa oli konepestävä Maija -lanka, jota kävin varta vasten hakemassa luottolankakauppiaaltani ja sitä kului 69 grammaa. Ei ihan riittänyt yksi kerä. Nyt kelpaa ihastella kevättä ulkona pirtsakan värisissä nakkilämmittimissä.

Viime marraskuussa Tampereen käsityömessuilta tarttui mukaan tällaista lankaa. The ohje on antanut odottaa itseään. Nyt tämä kuitenkin puikoilla. Katsotaan, mitä tulee.

DSC03000%20%28640x480%29-normal.jpg

Kiitos, kun poikkesit ja jaksoit tämän lukea. Miksi mun postauksista tulee näin pitkiä?