Jostain sain sellaisen ällin, että tarvis itse tehdä vaahtokarkkeja. Itse asiassa kerran työpaikkalounaalla oli sellaisia jälkkäriksi. Ja ihan hyviä oli ja aika erikoisia. Ja eikun aineksia metsästämään. Digitaalinen paistomittari oli ykköshankintalistalla. Sellainen löytyi vaivatta Clas Ohlsonilta. Sitten tarvittiin jauhemaista glukoosia. Google antoi vihiä, että apteekista saattaisi löytyä. Parissa apteekissa kävin ja katsoivat minua kuin kummajaista. Toisessa löytyi sen verran palveluhenkeä, että lupasivat selvittää. Muutaman päivän päästä olivat tilanneet pari pussia ihan minua varten. Ihailtavaa asiakaspalvelua! Jälkeenpäin huomasin, että ruokakaupasta olisi löytynyt glukoosisiirappia, joka varmaan olisi ajanut saman asian.
Lähes toista kuukautta meni suunnitteluun, mutta toteutus oli onneksi hiukan nopeampaa. Herkullisen näköistä valkoista massaa
Pursotin leivinpaperille tomusokerin päälle kauniita kasoja
Yön yli "kuivuivat" keittiön pöydällä. Ja valmista tuli monta purkillista
Ohje löytyi Kotikokilta. Kotivinkin ohje oli hiukan selkeä lukuisempi.
Kaiken kaikkiaan paljon sokeria ja kauheasti vatkaamista. Onneksi on yleiskone. Sitten kun tuli vielä hiukan ahneeksi niin oli pakko tehdä kaksi annosta kerralla. Jälkiviisaus on aina parasta - yksikin annos olisi riittänyt. Kahdesta annoksesta tuli liian iso massa sekoitettavaksi. Olisi ehkä tullut kuohkeampi pienemmällä määrällä. Pojan laskelmien mukaan tupla-annoksesta tuli 160 vaahtokarkkia.
Omasta mielestä ei juuri poikkea kaupan tavarasta. Toki teollinen maku puuttuu. Melko isotöinen homma, mutta mukava oli tehdä. Olisin kaivannut kylkeen jotain makua - kirpeyttä, hapokkuutta. Saatanpa kokeilla siis vielä toisenkin kerran tuotekehittelyn kera. Vaikka raaka-aineena on paljon sokeria, niin tämä nanna ei mitenkään hirmu makealta maistunut. Voi kerralla syödä vaikka useammankin. Jännä koostumus jotenkin kiehtoo ja pakko ottaa lisää :-D
Kommentit