No tulihan siellä etelässä sitten vihdoinkin käytyä. Ekana matkakohteena kaikille (muille suomalaisille) tuttu ja turvallinen Teneriffan Playa de las Americas. Oli mukavan lämmintä ja aurinkoista ja pääsi hetkeksi pois täältä Suomen kylmyydestä. Aurinko porotti joka ikinen päivä viikon ajan ja lämpötila oli reilusi kahenkympin paremmalla puolella. Useammankin viikon siellä saisi kulumaan kevyestikin vaikken niin auringossa paistattamisesta enkä uimisesta pidäkään. Paluu arkeen oli karua. Lämpötila heitti 30 astetta ja Helsinkiin tullessa (vaan)  -7 astetta pakkasta ja mukava vesisade. Oli oikein pääkallokeli. Mutta jos nyt runsaiden valokuvien voimin jaksaisi odottaa lyhyttä Suomen kesää.

No käsitöitähän oli tietty pakko pakata mukaan useamman kappaleen. Mikähän addiktio tämäkin lienee? En välttämättä edes ehdi tekemään reissuillani käsitöitä, mutta sellainen oli pakko olla mukana. Isompana projektina oli mukana puseron aloitus. Erikseen oikein kävin Anjalinilta ostamassa lentomatkaa varten puiset KnitPron puikot, joita ei luokitella teräaseiksi. Kitten Mohairit olin jo aikaisemmin talvella hankkinut samaisesta paikkaa.

Kuvassa näkyvän mallin mukainen pusero siitä joskus pitäisi tulla. 4 kerää lankaa oli mukana. Kuvassa näkyvän mallitilkun neulosin jo ennen matkalle lähtöä enkä sitten sen koommin työtä laukusta kaivellut.

Mukana oli myös pienempi käsityö.

Lanka hankittu muutama vuosi sitten samaisesta Anjalinin liikkeestä huivia varten, josta tuli liian kirjava ja päätyi nyt sukaksi, mihin tarkoitukseen lanka alunperin onkin. Bambupuikot hankittu myöskin juuri tätä matkaa varten myös Anjalinilta. Muutamana iltana ehtisin pikkasen neulomaan, kun aika aikaisin tuli pimeää eikä sitten ollut halua lasten kanssa liikuskella kaupungilla. Jonain päivänä tästä siis tulee kivan näköiset lämmittimet jalkaan. Ehkä itselleni.

Vaikka en paljon olekaan matkustellut niin ulkomailla tulee aina sivusilmällä katsottua kaikkea askarteluun ja käsitöihin liittyvää. Tällä kertaa ei tielleen osunnut yhtään askartelukauppaa eikä kirjakauppaa runsaasta kävelystä huolimatta. "Kiinalaisesta" sekatavarakaupasta tarttui mukaan ao. kuminauha (jolla ei vielä ole käyttötarkoitusta, mutta ainahan käsityöläinen sellaisen tarvitsee) sekä metallilankaa 25 m. Kumpikin 90 centtiä kipale, joten en voinut jättää ostamatta varastoon.

Teen juojana tulee matkoilta tuotua usein myös "paikallista teetä". 2 vuoden takaisen Lontoon matkan teetkin on vielä juomatta, joten tällä kertaa tyydyin yhteen pieneen pakettiin. Ei kyllä ollut hirveästi mitään valikoimaakaan. Sitten tietenkin perinteiset namituliaiset, jotka ovat löytäneet jo uuden kodin mm. postilaatikontyhjentäjälle.

Ja jo perinteeksi muodostunut tuliainen jääkaapin oveen oli tällä kertaa ihastuttava ja jääkaapilla käymisen paljastava killutin

Siis kertakaikkisen suloinen.

Ja matkalta palattuani, posti oli kuljettanut kauan odotetun nimileimasimen. Monien korttieni takana tulee tästä edes näkymään tällainen

Ja näitähän saa tilattua Kirsin kautta vaikka millaisia kivoja mielestäni ihan sopuhintaan.