Syksy taitaa olla lempparivuodenaikani. Siinä on aika monta kivaa juttua. Elokuussa ei kyllä vielä pitäisi puhua syksystä. Loma on kuitenkin ohi, lapset mennyt kouluun ja arki alkanut. Silloin on syksy. Syksyyn kuuluu paljon ihania värejä. Ei ole enää niin kuuma. Joukkoon mahtuu monta ihanan aurinkoista päivää. Tänään poikettiin mummolassa ja pihaan kurvatessani huomioni kiinnitti heti ihanan värikäs ja runsas omenapuu. Ihana väriloisto vei kaiken huomioni niin, että jäi ihan kokonaan huomaamatta mummun talon uusittu julkisivu. Hups! :-)

14088594_10207093295867591_9107884080861

Syksyn tulo tuo mukanaan myös ikävät puolet. Esimerkiksi banaanikärpäset. Meillä taistelu niiden kanssa alkoi tänä vuonna jo ennen kesälomaa eli ihan heinäkuun alussa. Itku meinasi niiden kanssa tulla, kun ne lisääntyi ja lisääntyi. Epätoivoisena turvauduin lihansyöjäkasviin. Tai mahtaako tämä olla sellainen?

DSC06513%20%28640x480%29.jpg

Kävelin paikalliseen kukkakauppaamme ja halusin lihansyöjäkukan, kun kuulin, että voisi olla hyvinkin tehokas noihin banaanikärpäsiin. Parin-kolmen viikon päästä tällaiset sieltä tuli. Ei ollut mitään mielikuvaa, millaisia ne kuuluisi olla joten iloisena kotiin testaamaan. Tässä lasikipossa on kolme lihansyöjäkukkaa. Poikamme vähän ihmetteli, että miten me voidaan olla kotona, jos siellä on lihansyöjäkukkia. Selvästi liikaa katsonut telkkaa ;-) Kukkakauppias varoitteli, että eivät ole mitään helpoimmasta päästä hoidettavia. Voi ei, ja mä kun en muutenkaan ole mikään viherpeukalo. Soraa ja sammalta kehotti laittamaan purkkiin, että kosteus pysyisi ja piti kastella päivittäin, mieluiten sadevedellä.

DSC06511%20%28640x480%29.jpg

6 viikkoa ne on nyt tossa nököttänyt. Olen saanut pysymään hengissä ja hyvinvoivana. Ja HITTO! Yhtään kärpästä ne ei ole napsinut vaikka tiskialtaan reunalla noita kärpäsiä on välillä pörrännyt ihan mustana. Jatkuvasti kosteana oleva sammal on houkutellut vielä lisää banaanikärpäsiä. Pari mansikoista löytynyttä matoa olen kukkaselle syöttänyt. Sinne ne torven pohjalle ryömii. Vain kukka tietää, mitä niille kävi. Pesiytyivätkö tuonne sammaleen joukkoon vai nauttiko kukka ne iltapalaksi.

Olen koittanut banaanikärpäsiin mm. vanhentunutta Lapin Kultaa, lonkeroa ja punaviiniä, kaikkia huonolla menestyksellä. Parhaaksi keinoksi osoittautui kuin osoittautui vanha niksi. Lasiin omenaviinietikkaa ja vettä suhteessa n. 1:3, tippa fairya pintajännityksen poistamiseen. Sitten lasin päälle tiukasti elmukelmua ja kelmuun saksilla pari-kolme kärpäsenmenevää reikää. Sinne menivät, eikä ymmärtäneet poistua samasta reiästä. Muutamassa päivässä ongelma ratkaistu. Olisi vaan heti pitänyt tehdä näin, eikä yrittää mitään nykyajan niksejä.

Jos haluat päästä eroon banaanikärpäsistä, älä laske lihansyöjäkukan varaan. Ainakaan tämän näköisen ;-)