Viimeiset valokuvat olin kamerallani napsinut heinäkuun alkupuolella. Nekin korttikuvia. Tämä todistaa niin hyvin sen, että hikinen kesä sai kaiken näpertelyn loppumaan moneksi kuukaudeksi. Syksyn tullen alkaa taas pääsemään vauhtiin.

Pari viikkoa sitten olin teini-ikäisen poikani kanssa shoppailemassa. Se ei ole meidän kummankaan intohimo. Mutta kun kaveri oli kesän aikana kasvanut sen verran pituutta, niin oli ihan pakko varautua talven tuloon sopivilla vaatteilla ja jalkineilla. Ostosreissu sujui oikein mukavasti, kun pelisäännöt oli sovittu etukäteen. Kolmetuntisen kaupoissa kiertelyn kruunasi poikkeaminen lankakauppaan. Olen koko vuoden ollut enemmän tai vähemmän lankalakossa. Näin syksyn tullen alkaa taas tupsahdella tilaustöitä, joten oli mentävä täydentämään varastoja. Ai että, mikä nautinto olikaan avata lankakaupan ovi! Lupasin käydä ihan vaan nopeasti. Poikani mielestä viimeksi nopeasti tarkoitti kolmea varttia, joten hän lähti mukaan lankakauppaan. Ihan viime metreillä hän päätti valikoida itselleen sukkalangan. Kuumakalle, joka kulkee aina paljain jaloin kun voi. "Joo, joo, mut kato kun luistimiin tarvii villasukat..."

Kaikista mahdollisista sadoista lankakeristä hän valitsi tämän. Huhheijaa, mikä värivalinta. Sentään selkeästi laatutietoinen, siitä pointsit. Siinä vannotin häntä, että jos minä 2,5 puikoilla näistä saan aikaiseksi villasukat, niin hänen on myös niitä pidettävä. Lupasi pitää, joten tämä kauhistus lähti meidän mukaan

Ei kuulemma ole mitään kiirettä neuloa, voin hänelle kuulemma neuloa vasta ihan viimeiseksi. Sanoin suoraan, että silloin se tarkoittaa ensi vuonna. Joten ei kun samantien silmukat puikoille. Pari viikkoa ja muutama tuhatta (n. 32 000) silmukkaa myöhemmin nämä tulivat valmiiksi. On niin värikästä, että ei ne värit oikein pääse oikeuksiinsa valokuvassa. Valmiina sentään ei niin pahannäköistä kuin kerällä

Jottei tästä jäisi paljon jämälankaa, niin meinasin, että teen mahdollisimman pitkät varret. Eikös miesten sukissa ole aina hervottoman pitkät varret? Joustinosa nurjine silmukoineen näyttää näin kirjavassa langassa varsin yrjöltä, joten joustimesta tuli melko lyhyt. Jostain sukkataulukosta nappasin silmukkamäärän ja lisäsin vielä 4 silmukkaa, mutta mielestäni tuli silti tosi kapeat. Niin on kyllä poikakin ripakinttuinen

Pitkistä varsista oli kyllä se hyöty, että jämälankaa ei jäänyt kuin ihan nöttönen. Nyt on pojalla villasukat. Oli ihan tyytyväinen, paitsi että... liian pitkät varret. EIIIHHH! Ja minä kun luulin olevani fiksu. Puolustin pitkiä varsia sillä, että ei mene lumet sitten nilkkoihin ja ainahan ne voi kääntää. Meni ainakin toistaiseksi täydestä.

Nyt vaan odotellaan luistinkelejä, että pääsee villasukat käyttöön